Hukka haastoi Rommin ja Rillan kertomaan asioita.

1254413342_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 HAASTE KUULUU NÄIN:

1. Laita tunnustus blogiisi.

2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.

3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.

4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.

5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

Näkö: Me näytetään tosi hyvältä pariskunnalta, kun toinen on musta ja toinen valkokirjava, toinen pystykorva ja toinen melkein kokonaan luppana. Näköaisti taas on ihan hyvä juttu, niin pystyy suuntaamaan ruokaa ojentavaa kättä kohti, vaikka joskus erehytään, kun joku eri henkilö kuin ruokkija vaikka heiluttelee kättä. Joskus on ollut noloa, kun on tullut namiaikaan hypittyä koiran perässä, eikä sen elukan tassuista sitten mitään ruokaa ookaan irronnut.

Kuulo: Ruokapellettien rapina lattialla on aivan huippukiva ääni! Se tarkottaa, että pääsee häkistä olkkariin syömään. Sitten joutuu kyllä jäämään sinne pitkäksi aikaa loikoilemaan, mutta ei se hirveesti haittaa. Ihmisten päästämistä namiäänistä kans tykätään, se on semmosta kielellä tehtävää naksutusta, josta voi mennä ihan sekasin. Me ei hirveesti pelätä mitään ääniä, paitsi ovikellon soitto on niin hirveää kesken päiväunien, että kyllähän se säikäyttää, ja pitää sitten itsekin joskus vähän varoittelupaukutuksia pamautella.

Tunto: Rommi: Tykkään aina tosi paljon rapsuttelusta. Korvien silittely on ihanaa, ja pään, ja selän, ja takakinttujen, ja poskien rapsutus. Yritän aina saada Rillaa hoitamaan mua, mutta ei se oikein jaksa. Sillä on niin kiire ja paljon hommia. Onneksi ihmiset jaksaa!

Rilla: Tykkään kauheesti kun Rommi hoitaa mua. Ei se vaan aina viitsi, kun se oottaa vaan, että sitä itseään hoidetaan koko ajan. Joskus meillä on kova kisa siitä, kumpi saa tukittua nenänsä toisen kuonon alle nuoleskeltavaksi. Ihmiset taas ei tajua, etten aina ehdi plösöttämään paikallani, niin että ne sais ihailla mun pehmoista ja kaunista turkkia, mutta joskus oon armollinen ja annan niiden silitellä. Kunhan silittelevät oikein ja oikeista kohdista!

Haju: Ruokien hajut on mahtavia! Kyllähän ne iltapalaherkut haistaa jo kaukaa. Meidän omia hajuja joskus kauhistellaan, mutta ihmisten oma vika, kun eivät oo asentaneet vedettäviä vessoja. Tai vessoja oikeisiin paikkoihin, jolloin ei tarvis paljaalle lattialle tai matoille tai häkin kerroksen pehkupyyhkeelle pissiä. Ei ne leukailuhajustukset aina riitä, joskus tarttee hajustaa ympäristöä vähän tujummin. Tätä mieltä on Rilla.

Maku: Viime aikoina meille on maistunut kaikenlaiset puitten lehdet, ja oksiakin narskutellaan, kunhan ne on ensin pilkottu hyvänkokoisiksi tikuiksi. Rommi huolehtii yleensä siitä pilkkomisesta. Me molemmat tykätään tosi paljon banaanista ja päärynästä, ja kuivan leivän perässä kuljetaan vaikka asunnon ääriin (=hiukan pelottavaan keittiöön). Kyllä meille kelpaa ne tavalliset pookkanat ja omputkin. Me suositellaan maistamaan myös kaikenlaisia vähemmän tunnettuja makuja, kuten matonhapsut, kirjahyllyn kulma, modeemin johto ja pahvilaatikot.

Ei me vielä osata haastaa ketään, mutta kerrotaan jos keksitään!

1254980209_img-d41d8cd98f00b204e9800998e